Itsepuhdistuva vedensuodatin talon tulovesilinjaan: tyypit, mikronit ja asennus

Itsepuhdistuva tai huuhteluventtiilillä varustettu suodatin asennetaan talon kylmävesijohdon tulokohtaan. Siellä hieno hiekka, vanhoista putkista irronnut ruoste tai kaivoveden mukana tulevat hiukkaset alkavat näkyä hanojen sihdeissä, lämminvesivaraajassa tai pesukoneen suodattimessa. Markkinoilla olevat vaihtoehdot eroavat toisistaan puhdistustavan osalta: ruostumattomasta teräksestä valmistettu sihti huuhdellaan käsin venttiilistä, kun huomaat paineen laskevan; itsepuhdistuva laite käynnistää lyhyen vastavirtahuuhtelun automaattisesti joko ajastetusti tai paineanturin laukaisemana; patruunakoteloa taas ei puhdisteta itsestään lainkaan, vaan patruuna vaihdetaan säännöllisesti. Tämän artikkelin luettuasi tiedät, minkä tyypin valitset omaan ongelmaasi, minkä mikronikoon ja missä järjestyksessä, mikä kotelo ja liitäntä sopivat sinulle, mihin kohtaan putkea suodatin asennetaan ja miten painemittareita luetaan, jotta tiedät, milloin on aika toimia.

• Suodatintyyppi: ruostumaton sihti manuaalisella huuhtelulla, automaattinen itsepuhdistus tai patruunakotelo – kukin vaatii sinulta erilaista huoltoa.
• Mikronikoko: karkeampi suodatusvaihe on asennettava hienomman eteen, muuten hienompi suodatin tukkeutuu muutamassa päivässä.
• Kotelo: patruunan halkaisija on sama (4,5"), mutta 10":n tai 20":n (Big Blue) pituus vaikuttaa siihen, kuinka usein sinun on huollettava suodatinta.
• Asennus: päävesijohtoon vesimittarin jälkeen ja ennen muita käsittelyvaiheita.
• Rajoitukset: liuennut rauta, veden kovuus, kloorin maku ja bakteerit vaativat muita laitteita.

Huuhteluventtiilillä ja itsepuhdistuksella varustetut veden tulosuodattimet

Kaikilla kolmella vaihtoehdolla ratkaistaan sama ongelma eli vedessä olevat kiinteät hiukkaset, mutta niiden huoltotavat ovat erilaiset. Oikea valinta riippuu enemmän siitä, kuinka usein haluat huoltaa suodatinta, kuin sen hinnasta.

Spin-down-erotussuodatin manuaalisella huuhtelulla

Spin-down-suodattimessa vesi virtaa koteloon tangentiaalisesti, jolloin keskipakovoima työntää raskaat hiukkaset reunoille ja alaspäin keskisiivilän alla olevaan sedimenttikammioon. Suodatettu vesi poistuu yläosasta, ja kertynyt sedimentti tyhjennetään pohjassa olevan tyhjennysventtiilin kautta (lähde: Pentair — Sediment & Sand Spin-Down Filter Systems). Tavallinen kotitalousmalli kerää noin 150 mikronin ja sitä suuremmat hiukkaset. Se pysäyttää siis hiekan ja hienon soran, mutta päästää hienomman lietteen läpi. Tätä pienempien hiukkasten suodattamiseen siteerattu valmistaja suosittelee patruunakoteloa, ei hienompaa spin-down-sihtiä. Huuhtelu kestää tavallisesti muutaman sekunnin: avaat pohjaventtiilin, kunnes ulos tulee puhdasta vettä. Toista tämä, kun huomaat paine-eron tai virtaaman pienenevän.

Automaattinen itsepuhdistus (vastavirtahuuhtelu)

Kotitalouksien itsepuhdistuvassa laitteessa huuhtelujakso käynnistyy automaattisesti, kun tulo- ja lähtöpuolen paine-ero saavuttaa ennalta asetetun rajan – ei siis pelkästään kiinteän ajastimen perusteella. Eräs siteerattu malli kuluttaa yhden tai kaksi gallonaa eli noin 4–7,5 litraa yhdellä huuhtelukerralla (lähde: Rain Bird — V Series, itsepuhdistuva suodatin). Teollisuuslaitteissa huuhtelussa käytetään paineilmapulssia, joka irrottaa kertymät suodatinelementistä. Prosessi kestää noin 15 sekuntia, ja jos rinnakkain on useita koteloita, muut jatkavat suodattamista yhden ollessa huuhtelujaksossa (lähde: Rosedale Products — Automatic Backwash Filter System). Käytännössä säästät sihdin manuaaliseen tyhjentämiseen kuluvan ajan, mutta vastineeksi saat monimutkaisemman laitteen, joka on erityisen hyödyllinen, kun sedimenttiä on paljon tai sitä tulee jatkuvasti.

Vaihdettavalla patruunalla varustettu kotelo (10" vs. 20" Big Blue)

Toisin kuin kahta ensimmäistä vaihtoehtoa, patruunakoteloa ei koskaan puhdisteta itsestään: patruuna kerää sedimenttiä, kunnes se tukkeutuu, minkä jälkeen se irrotetaan ja vaihdetaan. Molemmissa vakiopituuksissa, noin 10" ja 20", käytetään halkaisijaltaan samanlaisia 4,5" patruunoita. Ero on suodatusmateriaalin pituudessa. 20":n koteloon mahtuu lähes kaksinkertainen määrä sedimenttiä, ja se ylläpitää hyvää virtaamaa pidempään. Siksi sitä suositellaan tavallisesti koteihin, joissa asuu useita ihmisiä. 10":n kotelo puolestaan sopii pieneen asuntoon tai hienompana toisena suodatusvaiheena karkean suodatuksen jälkeen (lähde: Mid-Atlantic Water — Big Blue Water Filter Guide). Saatavilla olevat liitäntäkoot ovat 3/4", 1" ja 1-1/2", ja ne on valittava päävesijohdon halkaisijan mukaan. Jos liitäntä on liian pieni talon todelliseen virtaamaan nähden, paine laskee, minkä huomaat joka hanalla, kun useita hanoja käytetään samanaikaisesti – riippumatta siitä, kuinka hyvin olet valinnut kotelon muut ominaisuudet.

Suodatintyyppi	Tyypillinen mikronikoko	Huolto	Vedenkulutus huuhtelukerralla	Sopiiko ensimmäiseksi vaiheeksi?
Ruostumaton sihti, manuaalinen huuhtelu	~150 µm +	Venttiili avataan muutamaksi sekunniksi silloin tällöin	Vähäinen	Kyllä, suurille hiukkasille
Automaattinen itsepuhdistus	Vaihtelee, usein alle 100 µm	Melkein ei lainkaan	~4–7,5 l / huuhtelujakso	Kyllä, jos sedimenttiä on paljon
20" Big Blue -patruuna	1–20+ µm mallista riippuen	Säännöllinen vaihto	Ei vettä puhdistukseen	Kyllä, karkeaksi tai hienoksi suodatukseksi
10":n patruuna	Sama, pienempi tilavuus	Vaihto useammin	Ei vettä puhdistukseen	Toissijainen vaihe

Mikroniasteikko: mitä kukin vaihe suodattaa ja miksi järjestyksellä on merkitystä

Pakkauksessa ilmoitettu mikroniluku ei tarkoita samaa kaikissa tuotteissa. ”Nimellinen” luokitus kerää noin 85 % kyseisen kokoisista hiukkasista, kun taas ”absoluuttinen” luokitus kerää lähes 99,9 %. Monien perustason suodattimien luokitus alkaa vasta noin 20 mikronista, joten hieno liete, jonka hiukkaskoko on 2–50 mikronia, ja alle 2 mikronin savi pääsevät niiden läpi (lähde: University of Nebraska-Lincoln Extension — Drinking Water: Treatment and Methods). Tämä selittää, miksi kaksi saman mikroniluvun suodatinta voivat toimia käytännössä eri tavoin, ja miksi karkean suodatusvaiheen on oltava hienomman edellä: muuten hieno patruuna joutuu keräämään kaikki karkeat hiukkaset ja tukkeutuu muutamassa päivässä sen sijaan, että kestäisi kuukausia.

Kotelot ja mitoitus: 10" vs. 20" Big Blue, 3/4":n tai 1":n liitännät

Kotelon valinta riippuu siitä, kuinka usein haluat huoltaa sitä. Big Blue -koteloon tarkoitettu tavallinen 5 mikronin sedimenttipatruuna vaihdetaan yleensä 4–6 kuukauden välein. Väli voi lyhentyä noin kahteen kuukauteen, jos sedimenttiä on paljon, tai pidentyä 12 kuukauteen, jos vesi on puhtaampaa. Samaankin koteloon on saatavana 20–25 mikronin patruunoita, mutta ne päästävät enemmän sedimenttiä läpi. Siksi ne soveltuvat lähinnä karkeaksi ensimmäiseksi suodatusvaiheeksi, eivät lopulliseen suodatukseen (lähde: Mid-Atlantic Water — Big Blue Water Filter Guide). Tulo- ja lähtöliitännän on vastattava talon päävesijohdon halkaisijaa, ei vain valitun kotelon pituutta.

Mihin kohtaan vesijohtoa suodatin asennetaan?

Sedimentin esisuodatin suositellaan asennettavaksi kylmän veden päävesijohtoon heti vesimittarin ja pääsulkuventtiilin jälkeen, ennen kuin putki haarautuu talon muihin osiin (lähde: SoftPro Water Systems — Prefilter Placement). Suodatin asennetaan ennen paineenalennusventtiiliä, vedenpehmennintä, aktiivihiilisuodatusta tai käänteisosmoosijärjestelmää, jotta sedimentti ei lyhennä näiden herkkien laitteiden käyttöikää. Se asennetaan myös ennen lämminvesivaraajaan johtavaa haaraa: useimmat patruunat on suunniteltu kylmälle vedelle, ja kuumalle vedelle altistuminen vaikuttaa suodatusmateriaaliin ja kotelon tiivisteisiin. Kyse on teknisestä syystä, ei makuasiasta. Suosituksen mukaan suodatin asennetaan myös ennen kaivopumppua, jos sellainen on. Kun suodatusvaiheita on useita peräkkäin, sulkuventtiilit suodattimen molemmin puolin helpottavat minkä tahansa vaiheen irrottamista huoltoa varten (lähde: Water Filter Guru — Water Filter Before or After Pressure Tank). Kaivovedellä toimivassa talossa suodattimen tarkka sijainti painesäiliöön nähden vaihtelee asennuksen mukaan. Siksi putkiston todellisen reitin näkevä putkiasentaja pystyy määrittämään oikean järjestyksen yleistä sääntöä paremmin.

Painemittarit, ohitus ja merkit siitä, että huolto on ajankohtaista

Ennen suodatinta ja sen jälkeen asennetut painemittarit näyttävät paine-eron näiden kahden kohdan välillä. Kun ero kasvaa selvästi asennuksen yhteydessä mitatusta arvosta, sedimentti on tukkinut sihdin tai patruunan ja muualle taloon saatava virtaama on pienentynyt. Ilman painemittareita käytännöllisin merkki on hanojen virtaaman selvä heikkeneminen, varsinkin kun käytät useita vedenottopaikkoja samanaikaisesti. Ohituksen eli suodattimen molemmin puolin olevien sulkuventtiilien ansiosta suodatin voidaan väliaikaisesti poistaa käytöstä puhdistusta tai patruunan vaihtoa varten ilman, että koko talon vedentulo katkaistaan. Todellinen vaihtoväli riippuu ensisijaisesti tuloveden laadusta: se voi olla muutamasta kuukaudesta, kun sedimenttiä on paljon, lähes vuoteen, kun vesijohtovesi on suhteellisen puhdasta. Siksi painemittari kertoo tilanteesta enemmän kuin kiinteä aikataulu.

Mitä sedimenttisuodatin ei ratkaise

Mekaaninen suodatus ratkaisee vain yhden ongelman eli kiinteiden hiukkasten poistamisen, ja on hyvä tietää selvästi, mihin sen teho loppuu. Liuennut rauta kulkee suodattimen läpi muuttumattomana, koska se ei ole kiinteä hiukkanen. Se on ensin hapetettava ilmastamalla, otsonoimalla tai klooraamalla, jotta se muuttuu sihdin tai patruunan kerättäväksi. Veden kovuus johtuu liuenneesta kalsiumista ja magnesiumista, eikä mekaaninen suodatus vaikuta siihen. Sen käsittelyyn tarvitaan ioninvaihtoon perustuva vedenpehmennin. Sedimenttisuodatus ei vähennä kloorin makua, vaan siihen tarvitaan erillinen aktiivihiilivaihe. Nämä suodattimet eivät myöskään ole tarkoitettu bakteerien poistamiseen: siteerattu lähde täsmentää nimenomaisesti, ettei tällaisia patruunoita suositella mikrobikontaminanttien poistamiseen. Oikea käsittelyvaihe on desinfiointi kloorilla tai UV-valolla (lähde: University of Nebraska-Lincoln Extension — Drinking Water: Treatment and Methods). Talon veden täydellinen käsittely koostuu erillisistä vaiheista, joista kukin on tarkoitettu omaan ongelmaansa. Sedimentin suodatus on tavallisesti ensimmäinen vaihe.

Koko talon tuloveden käsittelyn kokonaiskuvan saat koko talon suodatusta käsittelevästä yleisoppaasta, jossa käydään läpi kaikki mahdolliset suodatusvaiheet. Jos mietit, mistä sedimentti tulee, vanhoja putkia, verkostotöitä ja kaivovesilähteitä käsitellään artikkelissa siitä, mitä vesijohtoveteen voi päätyä. Kun sedimenttiongelma on ratkaistu, juomaveteen liuenneiden aineiden käsittelyn seuraavaa vaihetta käsittelee käänteisosmoosia käsittelevä opas. Jos huolehdit jo Hydrion RO -järjestelmän sedimenttisuodatuksesta, löydät lisätiedot RO600-järjestelmän sedimenttipatruunaa käsittelevästä artikkelista.

Jos haluat yhden laitteen, joka hoitaa jo karkeiden hiukkasten suodatuksen, hienosuodatuksen ja koko talon veden desinfioinnin, koko talon kolmivaiheinen vedensuodatusjärjestelmä UV-steriloinnilla yhdistää edellä kuvatut toimintaperiaatteet. Järjestelmässä on kullakin suodatusvaiheella 20":n Big Blue -kotelo ja oma painemittarinsa. UV-lampun bakteerien vähentämistä koskevat luvut ovat peräisin valmistajan kuvauksesta, eivät riippumattomasta testistä. Jos haluat käsitellä myös juomaveteen liuenneita aineita, säiliötön Hydrion Purity RO600 -järjestelmä jatkaa käsittelyä siitä, mihin sedimentin esisuodatin pysähtyy.

Yhteenveto: miten valitset käytännössä

Jos vesijohtovedessä näkyy vain silloin tällöin hiekkaa, ruostumattomasta teräksestä valmistettu sihti manuaalisella huuhtelulla ratkaisee ongelman vähällä vaivalla. Jos sedimenttiä tulee jatkuvasti tai runsaasti etkä halua huoltaa suodatinta usein käsin, automaattinen itsepuhdistus poistaa tämän vaivan, mutta laite on hieman monimutkaisempi. Jos vedessä on jatkuvasti hienoa sedimenttiä, karkeasta hienoon porrastettu patruunakotelo antaa tarkimman hallinnan lopulliseen mikronikokoon. Kaikissa tapauksissa asennuspaikka on sama: päävesijohdossa heti vesimittarin jälkeen ja ennen muita järjestelmän käsittelyvaiheita. Huoltoa helpottavat painemittarit tai ohitus. Liuenneen raudan, veden kovuuden, kloorin tai bakteerien käsittelyyn tarvitaan muita laitteita, joista kukin ratkaisee oman ongelmansa. Putkistosi todellisen reitin näkevä putkiasentaja on edelleen luotettavin apu asennusjärjestyksen määrittämisessä.