Käänteisosmoosin paineenkorotuspumput: paine, virtaus ja melu

Käänteisosmoosijärjestelmä ei vain suodata vettä, vaan pakottaa sen kulkemaan kalvon läpi vastoin veden luonnollista pyrkimystä liikkua toiseen suuntaan, ja siihen tarvitaan työntövoimaa. Kun kalvon takana oleva paine on liian heikko, hanasta tulee lasiin tasaisen virtauksen sijaan hidasta lirutusta. Juuri tämä ero heikon tulopaineen ja kalvon tarvitseman paineen välillä on se, jonka paineenkorotuspumppu korjaa. Se, tarvitsetko sellaisen, riippuu siitä, minkä paineen voit itse mitata edullisella mittarilla: millainen paine keittiöhanaasi tulee ja kuinka paljon se poikkeaa paineesta, jota käänteisosmoosisuodatus tarvitsee toimiakseen nimellisellä nopeudellaan.

• Kalvo tarvitsee riittävän syöttöpaineen voittaakseen veden oman osmoottisen paineen, joka kasvaa veden sisältämien liuenneiden aineiden määrän kasvaessa.
• Matala tulopaine hidastaa veden tuottoa, ohjaa suuremman osan vedestä viemäriin poistovetenä ja voi heikentää kalvon suodatustehoa, ei vain hidastaa suodatusta.
• Paineenkorotuspumppu on pieni kalvopumppu, joka nostaa painetta syöttölinjan ja kalvon välissä; permeaattipumppu on eri osa, joka siirtää jo suodatettua vettä.
• Hydrion Purity RO600 -järjestelmässä on valmiiksi oma paineenkorotuspumppu, jonka nimellinen tulopainealue on 1,4–5,5 bar, joten erillistä pumppua ei tarvitse hankkia.

Miksi käänteisosmoosikalvo tarvitsee painetta?

Kun mitään ei tehdä, vesi liikkuu kalvon puolelta, jossa on vähemmän liuenneita hiukkasia, puolelle, jossa niitä on enemmän. Tätä luonnollista prosessia kutsutaan osmoosiksi. Käänteisosmoosisuodatus kääntää prosessin päinvastaiseksi: se pakottaa veden kulkemaan vastakkaiseen suuntaan, enemmän liuenneita aineita sisältävältä puolelta kalvon läpi takaisin. Näin kalvon toiselta puolelta saadaan suodatettua vettä, kun taas kalvon läpi pääsemättömät mineraalit ja muut liuenneet aineet huuhtoutuvat pois. Tähän tarvitaan painetta, ja veden luonnollisen pyrkimyksen voittamiseen tarvittava paine eli osmoottinen paine kasvaa syöttöveden sisältämien liuenneiden aineiden määrän kasvaessa (lähde: Fresh Water Systems). Tämä on yksi syy siihen, miksi sama järjestelmä voi toimia eri hanoissa eri tavoin: kovempi tai mineraalipitoisempi kunnallinen vesi asettaa kalvolle suuremmat vaatimukset kuin luonnostaan pehmeä vesi, eikä sillä ole mitään tekemistä suodattavan laitteen merkin tai mallin kanssa. Lue oppaastamme, miten kalvo ja muut suodatusvaiheet toimivat yhdessä: kattava opas käänteisosmoosisuodatukseen. RO600-järjestelmän reaaliaikainen TDS-lukema puolestaan kertoo suoraan, kuinka paljon liuenneita aineita tulovesi kulloinkin sisältää.

Mitä tapahtuu, kun tulopaine on liian matala?

Matala syöttöpaine ei ainoastaan saa käänteisosmoosijärjestelmää tuntumaan hitaalta, vaan se muuttaa sitä, mitä järjestelmä todellisuudessa tuottaa. Tuotto laskee, koska vettä kalvon läpi työntävä voima on pienempi, joten lasin tai vedenkeittimen täyttäminen kestää kauemmin kuin järjestelmän ilmoitetun suorituskyvyn perusteella voisi odottaa. Samalla suurempi osa tulovedestä päätyy viemäriin poistovetenä sen sijaan, että siitä tulisi suodatettua vettä, sillä kalvo tarvitsee riittävästi painetta erottaakseen vesivirrat tehokkaasti. Kalvon yli kohdistuu myös vähemmän tehokasta painetta, mikä voi heikentää sen suodatustehoa. Heikko tulopaine on siis suorituskykyongelma ja myös merkittävässä määrin suodatuksen laatua heikentävä ongelma (lähde: Fresh Water Systems). Kalvo ei ole viallinen, vaan se toimii suunniteltua pienemmällä paineella. Ratkaisu on lisätä painetta, ei vaihtaa osia, jotka toimivat tarkoitetulla tavalla.

Mitä paineenkorotuspumppu oikeastaan muuttaa?

Paineenkorotuspumppu on pieni kalvopumppu, joka asennetaan syöttölinjan ja kalvon väliin. Pumpun sisällä taipuisa kalvo liikkuu edestakaisin, ja venttiilit ohjaavat liikettä niin, että veden paine kasvaa ennen kuin vesi saavuttaa kalvon. Painekytkin pysäyttää pumpun, kun järjestelmä saavuttaa tavoitepaineensa, joten pumppu käynnistyy ja sammuu jaksoittain sen sijaan, että se työntäisi vettä jatkuvasti. Pumppu muuttaa virtausta ja veden tuottoa: täyttäminen nopeutuu ja pienempi osa vedestä päätyy viemäriin poistovetenä, koska kalvolla on nyt tarvitsemansa paine. Se ei kuitenkaan muuta järjestelmän muiden osien kuntoa. Se ei korvaa käyttöikänsä loppua lähestyvää kalvoa tai tukkeutunutta esisuodatinta, sillä ne heikentävät virtausta syistä, joilla ei ole mitään tekemistä tulopaineen kanssa.

Paineenkorotuspumppu ja permeaattipumppu eivät ole sama osa

Nämä kaksi nimeä sekoitetaan usein toisiinsa, koska molemmat ovat käänteisosmoosijärjestelmän osia ja molemmat liittyvät paineeseen, mutta ne tekevät eri asioita. Paineenkorotuspumppu lisää syöttöveden painetta ennen kuin vesi saavuttaa kalvon. Permeaattipumppu toimii prosessin toisella puolella: se ottaa talteen viemäriin virtaavan veden energiaa ja käyttää sitä jo suodatetun veden työntämiseen kohti varastosäiliötä nostamatta kalvon syöttöpainetta. Permeaattipumpulla varustettu järjestelmä ratkaisee eri ongelmaa, joten paineenkorotuspumpun lisäämisestä voi silti olla hyötyä sen lisäksi.

Tarkista vedenpaineesi ennen päätöksen tekemistä

Ennen kuin oletat paineenkorotuspumpun ratkaisevan ongelman, kannattaa selvittää, millainen paine taloon todellisuudessa tulee. Asuinrakennusten putkistoja koskevat määräykset asettavat rakennuksen liittymäkohdan staattisen paineen vähimmäisarvoksi tavallisesti noin 40 psi:tä (noin 2,8 bar), ja edellyttävät paineenalennusventtiiliä, kun staattinen paine nousee yli noin 80 psi:n (noin 5,5 bar). Tällä painealueella käänteisosmoosisuodatus hyötyy yleensä paineenkorotuspumpusta, kun paine jää alle noin 40 psi:n. Suodatuksen kuvataan toimivan yleensä parhaiten noin 60 psi:n paineesta ylöspäin, jolloin veden tuotto on nopeampaa ja viemäriin menee vähemmän vettä (lähteet: ICC Residential Plumbing Study Guide ja Fresh Water Systems). Käyttökelpoisen lukeman saamiseksi sinun ei tarvitse avata putkistoa: tavallinen ulkovesihanaan kierrettävä painemittari näyttää paineen muutamassa minuutissa. Jos lukema on selvästi tällä alueella, paineenkorotuspumppu ei todennäköisesti muuta paljoakaan. Selvästi tätä matalampi lukema on käytännön merkki siitä, että pumppua kannattaa harkita. Jos haluat perehtyä laajemmin kotitalouden paineongelmien selvittämiseen, ei pelkästään käänteisosmoosin yhteydessä, tutustu oppaaseemme: talon normaali vedenpaine.

RO600-järjestelmän sisäänrakennettu pumppu: näin luet tekniset tiedot

Hydrion Purity RO600 on säiliötön, tiskialtaan alle asennettava järjestelmä, jossa on valmiiksi sisäänrakennettu paineenkorotuspumppu. Erillistä pumppua ei siis tarvitse etsiä tai jälkiasentaa. Tuotesivun mukaan pumppu kuluttaa 85 W tehoa ja saa virtansa 110–240 V:n verkkolaitteesta. Sen nimellinen tuloveden painealue on 1,4–5,5 bar, kun käytössä on kylmä, käsitelty vesijohtovesi, jonka lämpötila on 4–38 °C. Nämä ovat olosuhteet, joiden mukaan pumppu on suunniteltu, eivätkä ne takaa, että oman kotisi putkisto tuottaa vastaavan paineen. Siksi paineen tarkistaminen ulkovesihanaan kiinnitettävällä mittarilla on edelleen tärkeää. Nimellisvirtaamalla 1,6 l/min tuotesivun mukaan 330 ml:n lasi täyttyy noin kymmenessä sekunnissa. Järjestelmän suodatetun veden ja poistoveden suhde on 2:1, ja sen vuorokautinen tuotto on enintään noin 2 270 litraa. Nämä arvot pätevät ilmoitetulla paine- ja lämpötila-alueella. Jos vielä harkitset säiliötöntä, sisäänrakennetulla pumpulla varustettua järjestelmää perinteisen säiliöllisen järjestelmän sijaan, oppaamme säiliötön ja säiliöllinen käänteisosmoosijärjestelmä rinnakkain auttaa vertailemaan näitä vaihtoehtoja.

Miksi järjestelmä pysähtyy 30 minuutin yhtäjaksoisen käynnin jälkeen?

Tuotesivun mukaan RO600 pysähtyy 30 minuutin yhtäjaksoisen käynnin jälkeen, ja siinä on vuodon tunnistus. Lisäksi kalvo huuhtoutuu automaattisesti virran kytkemisen jälkeen, pidemmän käytön jälkeen ja 24 tunnin välein valmiustilassa. Jos järjestelmä pysähtyy hetkeksi kesken poikkeuksellisen pitkän vedenoton, kyseessä on turvatoiminto, joka toimii niin kuin pitääkin, ei merkki pumpun tai vedensyötön paineen häiriöstä. Yhdessä automaattisen huuhteluaikataulun kanssa tämä auttaa pitämään kalvosta huolta käyttökertojen välillä sen sijaan, että järjestelmä kävisi jatkuvasti tai jäisi käyttökertojen välillä kokonaan huuhtelematta.

Mikä tekee paineenkorotuspumpusta äänekkään ja miten melua voi vähentää?

Kalvopumput toimivat edestakaisin liikkuvan kalvon avulla eivätkä tasaisesti pyörimällä. Tämä liike on paineenkorotuspumpun äänen tärkein lähde. Se, kuinka paljon tärinästä kantautuu korviisi, riippuu pitkälti pumpun asennuspaikasta ja -tavasta: tukevasti kiinnitetty pumppu välittää ympäröivään rakenteeseen enemmän tärinää kuin jäykistä pinnoista eristetty pumppu. Siksi kaksi muuten samanlaista pumppua voi kuulostaa erilaiselta sen mukaan, miten ne on asennettu (lähde: Fresh Water Systems). RO600-pumpulle ei ole julkaistu desibeliluokitusta, joten sille ei pidä ilmoittaa mitään tarkkaa lukemaa. Koska pumppu käy vain silloin, kun painetta tarvitaan, ja 30 minuutin turvapysäytys estää sen jatkuvan toiminnan, sen tuottama ääni on kuitenkin ajoittaista ja liittyy todelliseen vedenkäyttöön eikä jatkuvaan taustaääneen.

Tarvitsetko siis paineenkorotuspumpun?

Jos ulkovesihanaan kiinnitettävän painemittarin lukema on selvästi normaalilla asuinrakennusten painealueella, paineenkorotuspumppu ei todennäköisesti muuta järjestelmän toimintaa paljoakaan. Hidas täyttyminen johtuu todennäköisesti jostakin muusta, kuten vaihtoa kaipaavasta esisuodattimesta. Jos lukema on matala tai lasin täyttäminen on selvästi hitaampaa kuin järjestelmän nimellisvirtaaman perusteella voisi odottaa, paineenkorotuspumppu ratkaisee juuri tämän ongelman. Voit lisätä pumpun olemassa olevaan säiliölliseen järjestelmään tai valita RO600:n kaltaisen säiliöttömän järjestelmän, jossa pumppu on jo sisäänrakennettuna. Kaivovettä käyttävien tai tavanomaisesta kunnallisesta vedensyötöstä poikkeavan putkiston piirissä olevien kannattaa pitää ulkovesihanan painemittarin lukemaa hyödyllisenä lähtökohtana, ei koko totuutena. Jos ongelmat jatkuvat yhden painemittauksella tehdyn tarkistuksen jälkeen, kuten veden virtaus pysyy hitaana riittäväksi todetusta paineesta huolimatta, oppaamme yleisistä käänteisosmoosijärjestelmien ongelmista käy läpi muut tavalliset syyt.