Näin luet vetyvesitutkimusta

Kun myyjä kirjoittaa, että ”tutkimusten mukaan vetyvesi vähentää oksidatiivista stressiä” tai että ”kliiniset tutkimukset vahvistavat hyödyt”, väitteellä yritetään todistaa paljon sellaista, mitä se ei oikeasti osoita. Yksi viitattu tutkimus voi olla hyvin suunniteltu satunnaistettu tutkimus tai pieni pilottitutkimus, jota tutkijat itse kuvaavat alustavaksi, ja tällä erolla on enemmän merkitystä kuin otsikkoväitteellä. Tässä artikkelissa käydään läpi viisi todellista, tällä hetkellä tietokannoista löytyvää ihmisillä tehtyä tutkimusta vetyä sisältävästä vedestä ja käytetään niitä esimerkkeinä toistettavasta arviointitavasta: tarkista, ketä tutkittiin, miten vertailu sokkoutettiin, mitä määrää ja käyttöaikaa todella testattiin, vastasiko tutkimus omaan ennalta määriteltyyn kysymykseensä ja kuka rahoitti työn. Mikään alla olevista viidestä tutkimuksesta ei todista, että vetyvesi tuottaa jonkin tietyn tuloksen; ne ovat mukana, jotta voit harjoitella niiden lukemista huolellisen arvioijan tavoin.

Tässä arviointitavan pääpiirteet ennen kuin käymme ne kohta kohdalta läpi:

• Tarkista, onko lähde ihmisillä tehty tutkimus, eläin- tai soluviljelmätutkimus vai jonkin niistä markkinointitiivistelmä, sillä myyjät sekoittavat nämä kolme usein toisiinsa.
• Pane merkille, kuinka moni suoritti tutkimuksen loppuun, äläkä katso vain alun perin osallistuneiden määrää, sillä seulonta ja keskeyttämiset vaikuttavat siihen, mitä tulos todellisuudessa edustaa.
• Tarkista, oliko vertailu sokkoutettu ja millaista lumetta käytettiin, sillä juomaa on vaikeampi naamioida vakuuttavasti kuin pilleriä.
• Vertaa tutkimuksessa käytettyä annosta ja kestoa siihen, mitä viitatussa väitteessä annetaan ymmärtää, sillä yhdellä määrällä saatu tulos ei automaattisesti päde toiseen määrään.
• Etsi tutkimuksen ennalta ilmoittama ensisijainen tulosmuuttuja ja tarkista, oliko se se luku, jolla tiivistelmä aloitti.
• Lue rahoitusta ja eturistiriitoja koskevat tiedot taustaksi, jonka perusteella tulosta voi arvioida – älä pidä niitä automaattisena syynä hyväksyä tai hylätä tulosta.

Mitä vetyvedellä tehdyksi tutkimukseksi lasketaan?

Alaviite, jossa lukee ”vetyvesitutkimus”, voi viitata lähes mihin tahansa: laboratoriossa vedyllä kyllästetyssä liuoksessa kasvatettuun soluviljelmään, jyrsijöillä tehtyyn tutkimukseen tai satunnaistettuun tutkimukseen, jossa ihmiset joivat vettä viikkojen tai kuukausien ajan. Nämä eivät ole keskenään vaihtokelpoista näyttöä väitteelle siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen juo tuotetta. Siksi ensimmäinen tarkistus on varmistaa, että viittaus koskee ihmisillä tehtyä tutkimusta, ja lukea sen otsikko huolellisesti. Otsikossa oleva sana ”pilotti” tai ”alustava” ei ole syy sivuuttaa tutkimusta; se on tutkijoiden oma merkki siitä, että tulos edellyttää suurempaa, riippumatonta tutkimusta ennen kuin sitä voi pitää vakiintuneena. Koko artikkelissa esimerkkeinä käytetään viittä julkaistua ihmisillä tehtyä tutkimusta: kuuden kuukauden ikääntymistutkimusta, kolme kuukautiskiertoa kestänyttä kuukautisia edeltäviä oireita koskevaa tutkimusta, kahdeksan viikon insuliiniresistenssitutkimusta, kahdeksan viikon tutkimusta lihavilla aikuisilla sekä 14 päivän pilottitutkimusta pitkästä COVIDista kärsivillä potilailla. Kaikki ovat tällä hetkellä indeksoituja, ja niiden koko teksti on luettavissa.

Otoskoko: mitä 32 osallistujan perusteella voi ja ei voi päätellä

Tässä käytetyissä viidessä tutkimuksessa osallistujia oli 32–65. Tämä riittää kahden ryhmän vertailun kuvaamiseen, mutta yksinään osallistujamäärä on pieni, jos tutkimuksen perusteella halutaan tehdä päätelmiä ihmisistä yleisesti. NCCIH:n opas tieteellisen artikkelin lukemiseen kertoo taustalla olevista tilastollisista periaatteista selkeästi: pienissä otoksissa tulos syntyy todennäköisemmin sattumalta, ja tulokset voivat jäädä epäselviksi, kun taas suuremmat otokset tuottavat luotettavampia tuloksia ja edustavat paremmin laajempaa väestöä (lähde: How To Make Sense of a Scientific Journal Article: Size of the Study). Pienessä tutkimuksessa havaittu vaikutus ei ole automaattisesti ”väärä” vain siksi, että otos on pieni; havainto on vahvistusta odottava ehdokas, ei vakiintunut johtopäätös, ennen kuin suurempi, riippumaton tutkimus on toistanut sen.

Kannattaa myös tarkistaa, kuinka monta ihmistä seulottiin ja kuinka monta lopulta analysoitiin. Yhdessä tässä käsitellyistä viidestä tutkimuksesta, pitkästä COVIDista kärsivien potilaiden pilottitutkimuksessa, seulottiin 55 ihmistä ja poissulkemisten jälkeen analysoitiin 32 eli 16 kummassakin ryhmässä. Ero vaikuttaa siihen, mitä lopullinen tulos edustaa, sillä tulos koskee vain niitä, jotka täyttivät kriteerit ja suorittivat tutkimusprotokollan loppuun, ei kaikkia, jotka olisivat periaatteessa voineet soveltua tutkimukseen.

Lume ja sokkoutus: miksi vettä on vaikea naamioida

Kontrolloidussa tutkimuksessa hoitoa verrataan lumehoitoon tai tavanomaista hoitoa saavaan ryhmään, joka pyritään pitämään kaikilta muilta osin mahdollisimman samanlaisena. Näin mahdollinen ero tuloksissa voidaan yhdistää hoitoon eikä johonkin muuhun ryhmiä erottavaan tekijään. Sokkoutus, josta käytetään joskus myös termiä maskaus, on yksi tutkijoiden tärkeimmistä keinoista varmistaa vertailun luotettavuus: kun osallistuja eikä hänen tilaansa arvioiva henkilö tiedä, kumpaan ryhmään osallistuja kuuluu, kummankaan osapuolen odotukset eivät voi vaikuttaa tuloksen kirjaamiseen (lähde: Design of the Study, NCCIH; lähde: Minimizing Bias, NCCIH). Harhan vähentäminen tutkimusasetelmassa on aidosti vaikeaa, ja juomaa on vaikeampi naamioida vakuuttavasti kuin kapselia: vetyä sisältävässä vedessä voi olla hienoinen maku tai poreilu, jota tavallisessa vertailuvedessä ei ole. Siksi on tärkeää tarkistaa, kuvaillaanko tutkimusjulkaisussa, miten vedet saatiin erottamattomiksi.

Yksöissokkoutus ja kaksoissokkoutus varsinaisissa tutkimuksissa

”Kaksoissokkoutus” tarkoittaa, ettei osallistuja eikä tulosta arvioiva tutkija tiedä, kuka sai kumpaakin vettä; ”yksöissokkoutus” tarkoittaa, että vain toinen osapuoli ei tiedä tätä. Tässä käsiteltyihin tutkimuksiin kuuluu molempia: insuliiniresistenssitutkimus ja lihavilla aikuisilla tehty tutkimus olivat kaksoissokkoutettuja, kun taas pitkästä COVIDista kärsivien potilaiden pilottitutkimus oli yksöissokkoutettu. Kumpikaan asetelma ei yksinään tee tuloksesta pätemätöntä, mutta yksöissokkoutetussa tutkimuksessa tutkijan odotukset voivat vaikuttaa enemmän esimerkiksi väsymyksen arviointiin. Tämä on yksi syy lisää suhtautua yksittäisen tutkimuksen tulokseen varovaisesti.

Annos ja kesto: kuinka paljon vettä juotiin ja kuinka pitkään

Viidessä tutkimuksessa juotiin noin puoli litraa – kaksi litraa vetyä sisältävää vettä päivässä 14 päivän ja kuuden kuukauden välisen ajan. Yhdellä näistä määristä saatuun tulokseen perustuva väite ei päde automaattisesti toiseen määrään tai eri pituiseen ajanjaksoon. Esimerkiksi ikääntymistutkimuksessa havaittu telomeereihin liittyvä tulos perustui puoleen litraan päivässä kuuden kuukauden ajan, mikä poikkeaa huomattavasti kuukautisia edeltäviä oireita koskevan tutkimuksen enintään kahdesta litrasta päivässä kolmen kuukautiskierron ajan. Ennen kuin pidät tiettyä väitettä omaan tilanteeseesi liittyvänä, tarkista, millä annoksella ja kestolla tulos todella saatiin. Sama perusajatus eri määrällä tai aikavälillä on eri kysymys, johon viitattu tutkimus ei vastannut. Tämä on lukutapa, ei annosteluohje: mikään yllä mainituista määristä ei ole suositus.

Ensisijainen tulosmuuttuja ja siteerattu luku

Ennen tutkimuksen alkua tutkijat määrittelevät etukäteen yhden pääkysymyksen, johon tutkimuksella pyritään vastaamaan: ensisijaisen tulosmuuttujan. Kaikki muu, mitä tutkimuksessa samalla mitataan, on toissijaista. Toissijaiset löydökset syntyvät tilastollisesti todennäköisemmin sattumalta yksinkertaisesti siksi, että niitä testataan useampia. Ero on tärkeä, sillä tiivistelmässä voidaan nostaa esiin suotuisimmalta näyttävä luku, vaikka tutkimusta ei suunniteltu testaamaan juuri sitä. Selkeä esimerkki tästä on elektrolysoidulla, vetyä sisältävällä vedellä tehty monikeskuksinen kaksoissokkoutettu tutkimus: siinä ilmoitetussa ensisijaisessa tulosmuuttujassa, HOMA-IR-menetelmällä mitatussa insuliiniresistenssin muutoksessa, ei havaittu merkitsevää eroa ryhmien välillä. Toissijainen mittari, veren laktaatti, sen sijaan väheni merkitsevästi interventioryhmässä. Jos lukisi vain laktaattitulosta korostavan tiivistelmän, saisi harhaanjohtavan käsityksen siitä, mitä tutkimuksen varsinaiseen kysymykseen vastaava tulos osoitti. Kuten NCCIH huomauttaa, artikkelin pohdintaosio on tutkijoiden oma tulkinta tuloksista, ja muut tutkijat voivat perustellusti tulkita samoja lukuja eri tavalla (lähde: Discussion/Conclusion, NCCIH).

Kuka tutkimuksen rahoitti – kysymys, ei tuomio

Lääketieteelliset aikakauslehdet edellyttävät, että kirjoittajat ilmoittavat taloudellisista ja muista suhteista, joihin voi liittyä eturistiriita. Yleensä tähän käytetään vakiomuotoista ilmoituslomaketta, jonka julkaisija tarkistaa ennen artikkelin hyväksymistä (lähde: Disclosure of Interest, ICMJE). Ilmoitus on taustatietoa, joka kannattaa ottaa huomioon artikkelia kokonaisuutena arvioitaessa, ei automaattinen tuomio. Lihavilla aikuisilla tehdyssä kahdeksan viikon tutkimuksessa yksi kanssakirjoittajista ilmoitti työskentelevänsä ravintolisien toimittajalle, kun taas muut artikkelin kirjoittajat ilmoittivat, ettei heillä ollut kilpailevia etuja. Kuukautisia edeltäviä oireita koskevassa tutkimuksessa ja pitkään COVID-19-tautiin sairastaneiden potilaiden pilottitutkimuksessa puolestaan ilmoitettiin nimenomaisesti, ettei eturistiriitoja ollut. Ilmoitetun yhteyden mainitseminen selkeästi yhdessä tutkimuksen koon ja asetelman kanssa on hyödyllisempää kuin sen sivuuttaminen tai pitäminen automaattisena hylkäysperusteena. Huomionarvoinen seikka on se, ettei tutkimusjulkaisussa ole ilmoitusosiota lainkaan, sillä silloin asiaa ei voi tarkistaa kumpaankaan suuntaan.

Lyhyt tarkistuslista seuraavaa sinulle siteerattua tutkimusta varten

Alla olevat viisi kysymystä kokoavat tässä artikkelissa läpikäydyn arviointitavan. Ne kannattaa yleensä esittää tässä järjestyksessä, kun vetyvettä koskevassa väitteessä viitataan tiettyyn tutkimukseen.

• Kuinka monta ihmistä otettiin mukaan tutkimukseen, ja kuinka moni suoritti sen loppuun ja päätyi analyysiin?
• Oliko tutkimus sokkoutettu, ja millaista lumetta tai vertailuryhmää käytettiin?
• Minkä määrän vetyä sisältävää vettä tulos koskee ja millä aikavälillä?
• Saavuttiko ensisijainen tulosmuuttuja, jota tutkimus oli suunniteltu testaamaan, tilastollisen merkitsevyyden, vai onko siteerattu luku toissijainen löydös?
• Onko rahoitus tai eturistiriita ilmoitettu, ja vaikuttaako ilmoitus täydelliseltä sen sijaan, että se puuttuisi kokonaan?

Kun viittauksen käy läpi näiden viiden kysymyksen avulla, epämääräisestä ”tutkimusten mukaan” -väitteestä tulee täsmällinen arvio: tässä tietyssä tämänkokoisessa ja tällä tavalla toteutetussa tutkimuksessa testattiin tätä määrää tällä aikavälillä, ja tutkimuksen ennalta ilmoittamaan kysymykseen saatiin tämä tulos. Se on paljon hyödyllisempi ilmaisu kuin markkinointitekstissä yleensä tarjotaan. Sama toimii myös toiseen suuntaan: hyvin suunniteltu tutkimus, jossa ensisijaisen tulosmuuttujan tulos on selkeä ja ilmoitukset kattavat, ansaitsee enemmän painoarvoa kuin epämääräinen viittaus ”vetyvesitutkimukseen” riippumatta siitä, mihin johtopäätökseen kumpikin viittaa.

Jos päätät kokeilla vetyvettä punnittuasi tällaista näyttöä, käytännön seuraava kysymys ei liity lupauksiin vaan mittaamiseen: kenen laitteen tuoton on tarkistanut joku muu kuin myyjä. Riippumattoman laboratorion sertifiointiraportti Hydrion Core- ja Pulse-pulloista on esimerkki kolmannen osapuolen varmennuksesta, jota kannattaa etsiä – samaan tapaan kuin tutkimuksen ilmoituslausuman tarkistamista.

Riippumattomasti mitattu tuotto kertoo, mitä laite tuottaa; se ei yksinään ennusta mitään edellä käsitellyissä tutkimuksissa tarkastelluista tuloksista. Jos haluat vertailla eri vaihtoehtoja ennen päätöksentekoa, vetyvesivalikoimassa pullot, tabletit ja kannu esitellään rinnakkain. Jos taas näyttöön perehtyminen kiinnostaa, kolme aiheeseen liittyvää artikkelia syventää aihetta eri suunnista: miksi vetyvesitutkimusten otokset jäävät usein näin pieniksi, perusteellisempi katsaus julkaistussa tutkimuskirjallisuudessa käytettyihin annoksiin ja tutkimusten kestoihin sekä näin sovellat samaa tarkastelua myyjän omiin väitteisiin. Siitä, millaisiin johtopäätöksiin nämä tutkimukset ovat tähän mennessä päätyneet, näyttöön perustuva yhteenveto hyödyistä kertoo tutkimustulosten sisällöstä menetelmien sijaan, ja myyttejä käsittelevässä artikkelissa suosittuja yksittäisiä väitteitä verrataan siihen, mitä tutkimusnäyttö todella tukee.