Vetykaasun hengittämisen haittavaikutukset: mitä turvallisuustutkimuksissa havaittiin

Vetykaasun hengittämistä koskevia julkaistuja ihmistutkimuksia on edelleen vähän, ja ne ovat pieniä, mutta niissä ei raportoitu kliinisesti merkittäviä haittavaikutuksia tutkituissa erityisolosuhteissa: vetykaasun pitoisuus oli määritelty, valvottu tutkimusjakso kesti tunneista enintään seitsemään päivään, ja osallistujaryhmä oli rajattu. Tämä on hyödyllistä tietoa tutkimusnäytön arviointiin, ei yleispätevä turvallisuustakuu päivittäisestä, valvomattomasta ja pitkäaikaisesta kotikäytöstä. Se on myös eri kysymys kuin vedyn fysikaalinen ominaisuus palavana kaasuna, joka on otettava huomioon kaikissa hengityslaitteissa biologisen tutkimusnäytön tuloksista riippumatta. Seuraavissa osioissa käydään läpi, mitä näissä tutkimuksissa oikeastaan mitattiin, mitä ne jättävät avoimeksi, mikä on palavuuteen ja ilmanvaihtoon liittyvä seikka, jolla ei ole mitään tekemistä kehon reaktion kanssa vetyyn, sekä mitä lääkäriltä kannattaa kysyä ennen käytön aloittamista sen sijaan, että kumpaakaan kysymystä pidettäisiin ratkaistuna.

• Kolmessa julkaistussa ihmistutkimuksessa, joihin osallistui 8 tervettä aikuista, 5 sydänpysähdyksestä toipuvaa potilasta ja 50 akuuttia aivohalvausta sairastavaa potilasta, ei raportoitu kliinisesti merkittäviä haittavaikutuksia valvotuissa tutkimusjaksoissa, jotka kestivät tunneista seitsemään päivään.
• Yhdessäkään näistä tutkimuksista ei tutkittu valvomatonta päivittäistä käyttöä kuukausien tai vuosien ajan, eikä niihin osallistunut raskaana olevia, lapsia tai henkilöitä, joilla oli tutkimuksen omien valintaperusteiden ulkopuolelle jääviä ennestään todettuja hengitys- tai sydänsairauksia.
• Vetykaasu on ilmassa palavaa noin 4–74 tilavuusprosentin pitoisuuksina, ja se voi laskea happipitoisuutta pienessä suljetussa tilassa. Siksi valmistajat ohjeistavat jättämään laitteen ympärille ilmatilaa sen sijaan, että se suljettaisiin kaappiin.
• Lääkäri pystyy tuotesivua paremmin arvioimaan, miten tietty terveydentila, lääkitys tai raskaus suhteutuu siihen, mitä näissä rajatuissa tutkimuksissa tutkittiin ja mitä ei.

Mitä vetykaasun hengittämistä koskevissa ihmisturvallisuustutkimuksissa oikeastaan tutkittiin

Kolme julkaistua tutkimusta muodostavat suurimman osan siitä, mitä vetykaasun valvotusta hengittämisestä tiedetään. Vuonna 2021 Cole ja kollegat altistivat kahdeksan tervettä aikuista jatkuvasti ilmalle, joka sisälsi 2,4 % vetykaasua, 24–72 tunnin ajan. Tutkijat seurasivat koko altistuksen ajan osallistujien elintoimintoja, keuhkojen toimintaa, sydämen toimintaa, henkistä tilaa ja veriarvoja. Tänä aikana ei ilmennyt kliinisesti merkittäviä haittatapahtumia (lähde: Cole ym., Critical Care Explorations, 2021). Viisi vuotta aiemmin Tamura ja kollegat toteuttivat ensimmäisen ihmisillä tehdyn pilottitutkimuksen viidellä sydänpysähdyksestä toipuvalla potilaalla yhdistäen vetyhengityksen kohdennettuun lämpötilanhallintaan. Yhdistelmästä ei havaittu aiheutuvan haittaa, ja sitä pidettiin toteuttamiskelpoisena lähestymistapana, jota kannattaa tutkia lisää (lähde: Tamura ym., Circulation Journal, 2016). Vuoden 2017 satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa tutkittiin jo suurempaa ryhmää: yksi 50 akuutista aivohalvauksesta kärsivän potilaan ryhmä sai 3-prosenttista vetykaasua tunnin ajan kahdesti päivässä seitsemän päivän ajan. Ryhmällä ei havaittu haittavaikutuksia, ja siinä todettiin myös mitattavia parannuksia happisaturaatiossa ja aivohalvauksen vaikeusastepisteissä kontrolliryhmään verrattuna (lähde: Ono ym., Journal of Stroke and Cerebrovascular Diseases, 2017). Lukijat, jotka haluavat lisätietoa siitä, miten nämä laitteet tuottavat ja annostelevat vetyä, voivat aloittaa vetyhengityshoidon aloittelijan oppaasta, sillä tässä artikkelissa oletetaan, että perusteet ovat jo tuttuja, ja keskitytään vain turvallisuustietoihin.

Mitä nämä tulokset kertovat ja eivät kerro kotikäyttäjälle

Kukin näistä tutkimuksista kesti ennalta määritellyn ajan – yhdessä tapauksessa tunteja ja toisessa enintään seitsemän päivää – vetykaasun pitoisuus oli ilmoitettu, ja osallistujia seurattiin jatkuvasti kliinisesti. Tilanne on olennaisesti erilainen kuin se, että laitteen käynnistää kotona joka ilta kuukausien tai vuosien ajan ilman, että kukaan seuraa elintoimintoja välillä. Tutkimukset osoittavat, ettei vetyhengitys testatuilla pitoisuuksilla ja kestoilla aiheuttanut mitattavaa haittaa seuratuissa osallistujissa. Ne eivät kuitenkaan osoita, mitä tapahtuu näiden erityisolosuhteiden ulkopuolella, sillä sitä ei ole vielä tutkittu eikä tuloksia julkaistu.

Keitä näihin tutkimuksiin ei osallistunut

Tutkimuksissa tutkittiin kolmea ryhmää: terveitä aikuisia, sydänpysähdyksestä selvinneitä ja akuutista aivohalvauksesta kärsiviä potilaita. Kunkin tutkimuksen osallistujat valittiin kyseisen tutkimuksen omien valintaperusteiden mukaan. Yhteenkään julkaistuun tutkimukseen ei osallistunut raskaana olevia, lapsia tai henkilöitä, joiden hengitys- tai sydänsairaudet eivät täyttäneet kyseisen tutkimuksen valintaperusteita. Siksi tutkimukset eivät anna suoraa vastausta näiden ryhmien osalta. Yhdessä rajatussa ryhmässä pätevä tulos ei automaattisesti päde toiseen ryhmään. Siksi myöhemmässä osiossa lääkärin kanssa käytävää keskustelua käsitellään avoimena kysymyksenä, ei ratkaistuna vastauksena.

Laitteeseen liittyvä riski, jolla ei ole mitään tekemistä vedyn vaikutuksen kanssa kehossa

Sen lisäksi, mitä vedyn hengittäminen aiheuttaa kehossa, vedyllä on myös kaasuna oma fysikaalinen vaaraprofiilinsa, joka ei muutu sen mukaan, millaiseksi biologisen turvallisuuden tutkimustulokset osoittautuvat. Hazardous Substances Data Bankin ja ILO-WHO:n kansainvälisten kemikaalikorttien kokoamissa vaaratiedoissa vety luokitellaan palavaksi tai räjähtäväksi, kun sen pitoisuus ilmassa on noin 4–74 tilavuusprosenttia (lähde: PubChem Compound Summary for Hydrogen, National Library of Medicine). Tämän laajan pitoisuusalueen vuoksi kaikki vetyä tuottavat laitteet suunnitellaan ja niitä käytetään niin, että poistoilma pidetään etäällä avotulesta ja kipinöistä. Samoissa vaaratiedoissa todetaan, että pieneen suljettuun tilaan vuotava vety voi laskea ilman happiosuutta niin paljon, että seurauksena voi olla tukehtuminen. Riski liittyy suljettuun tilaan, ei kaasun suoraan myrkylliseen vaikutukseen. Siksi valmistajat ohjeistavat jättämään laitteen ympärille ilmavirtauksen sen sijaan, että laite suljettaisiin kaappiin tai komeroon. Tämä artikkeli ei käsittele laitteen sijoittamista huoneeseen kokonaisuudessaan. Tietyn laitteen käyttöönottoa suunnittelevat lukijat voivat tarkistaa mihin vetyhengityslaite kannattaa sijoittaa kotona ja tutustua etäisyys- ja ilmanvaihto-ohjeisiin. Lukijat, jotka pohtivat puhtaan vedyn ja vety-happiseoksen eroja, voivat lukea myös miten nämä kaksi annostelutapaa eroavat turvallisuuden kannalta.

Kysymyksiä, jotka kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa ennen käytön aloittamista

Koska julkaistuissa tutkimuksissa tutkittiin tiettyjä valvottuja ryhmiä eikä koko väestöä, henkilön terveydentilan tunteva lääkäri pystyy tuotekuvausta paremmin arvioimaan, vaikuttavatko terveydentila, lääkitys tai raskaus tilanteeseen. Kannattaa kysyä suoraan, kuuluuko nykyinen hengitys- tai sydänsairaus näissä tutkimuksissa tarkasteltuihin tilanteisiin vai jääkö se niiden ulkopuolelle, voiko jokin lääkitys olla yhteisvaikutuksessa sisäänhengitettävän kaasun koostumuksen muutoksen kanssa ja onko syytä aloittaa lyhyemmillä käyttökerroilla ja pidentää niitä vähitellen sen sijaan, että aloittaisi heti pitkällä käyttöjaksolla. Tämä ei ole hoito-ohje eikä annossuositus, eikä tässä diagnosoida sairauksia tai luvata terveysvaikutuksia. Kyse on taustatiedosta tätä nimenomaista keskustelua varten. Kannattaa myös kysyä, mitä laitteen kuvauksessa käytetty ilmaus ”lääkinnällistä tasoa” oikeastaan tarkoittaa, sillä ilmausta ja sen viranomaismerkitystä käsitellään erikseen artikkelissa mitä ”lääkinnällinen taso” todella edellyttää. Vetyä sisältävän veden juominen on eri altistumisreitti kuin vetykaasun hengittäminen, ja siitä on oma erillinen tutkimuskirjallisuutensa. Lukijat, jotka etsivät tietoa juomaveteen liittyvistä haittavaikutuksista ja vasta-aiheista, löytävät sen artikkelista Vetyveden haittavaikutukset ja vasta-aiheet, joten sitä ei toisteta tässä.

Laitteen omien teknisten tietojen tarkistaminen samalla tavalla kuin tutkimuksissa

Tutkimuksista voi ottaa mukaan yhden käytännöllisen periaatteen ostopäätökseen: jokaisessa tässä mainitussa tutkimuksessa ilmoitettiin tarkka vetykaasun pitoisuus ja käyttökerran tarkka kesto epämääräisen kuvauksen sijaan. Sama tarkkuus kannattaa etsiä laitteen omista teknisistä tiedoista. Ilmoitettu vedyntuottoalue millilitroina minuutissa ja ilmoitettu puhtausprosentti kertovat ostajalle, mitä laite käyttökerran aikana todella tuottaa, samoin kuin tutkimuksissa ilmoitettiin tarkasti, mitä osallistujat hengittivät.

Hydrion Zenith havainnollistaa tällaisten tarkkojen tietojen ilmoittamista: sen seitsemän säädettävää vedyntuottotasoa on lueteltu erikseen väliltä 300–1 800 ml/min. Kaksitoiminen laite, jolla voi vaihtaa hengittämisen ja vetyveden valmistamisen välillä, kuten Onyx, ei muuta mitään edellä käsitellyistä periaatteista. Palavuus ja ilmanvaihto sekä lääkäriltä kysyttävät asiat koskevat käyttöä samalla tavalla riippumatta siitä, kumpi toimintatila on käytössä. Yhdessäkään tässä mainituista tutkimuksista ei käytetty Hydrion-laitteita. Tutkimuksissa käytettiin riippumattomia tutkimuslaitteistoja, ja tutkimusten mainitseminen tässä kertoo julkaistun tutkimusnäytön tilanteesta, ei siitä, että mitään tiettyä tuotetta olisi testattu tai suositeltu. Eri mallien vedyntuottoalueita ja puhtausarvoja vertailevat lukijat voivat tutustua vetyhengityskoneiden valikoimaan ja pitää samat kysymykset mielessään.